Ilmottautuminen

Taloustutkimuksen toukokuun alussa valmistuneen tutkimuksen mukaan maamme messutoiminnan miltei täydellinen seisahtuminen leikkasi viime vuonna 80 prosenttia messujen ympäristölleen normaalivuosina tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta pandemiaa edeltävään aikaan on liki puoli miljardia. 

Messuilla on kokoaan suurempi vaikutus järjestämisalueidensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa.

Korona keskeytti suomalaisen messutoiminnan liki kahdeksi vuodeksi. Seisahdus on koetellut myös järjestämispaikkakuntien taloutta, sillä Taloustutkimuksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen 553 miljoonan tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta. 

Pandemiavuonna 2021 vastaavat luvut olivat enää 105 miljoonaa euroa ja 1425 henkilötyövuotta. Tuloinjektio elinkeinoelämälle romahti 80 prosentilla koska vain joitain messuja ja tapahtumia pystyttiin järjestämään. 

”Vuoden 2021 pohjakosketus on nyt onneksi ohitettu ja messuala on kääntymässä uuteen nousuun. Eri puolella Suomea keväällä järjestetyt messutapahtumat ovat sujuneet hyvin ja auttaneet omalta osaltaan Suomen elinkeinoa virkistymään pitkän koronakauden jälkeen. Messuilla on päästy taas tekemään kauppaa ja esittelemään uutuuksia. Messutapahtumien laajat tulo- ja työllisyysvaikutukset huomioiden tilanne virkistää koko suomalaista elinkeinoelämää, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen

Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messut. Messuja on sekä ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita ovat mm. rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestetään useissa eri kaupungeissa. Messut ovat myös vahva myyntikanava. Tehty tutkimus ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämälle.

Messujen tulo- ja työllisyysvaikutukset 2021 – tutkimuksen teki Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry: n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on ammattimaisten messujärjestäjien yhteinen kattojärjestö Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin myös vuosina 2020 ja 2019. 

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, p. 040 545 7766, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi  ja tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy  p. 050 374 7462, pasi.holm@taloustutkimus.fi

Rakentaja 2022 Oulu järjestettiin 22.-24.4. Ouluhallissa. Tapahtumassa kävi yhteensä 6 141 vierailijaa ja noin 100 näytteilleasettajaa. Messutiimi kiittää näytteilleasettajia, puhujia sekä messuvieraita!

Sukella Ouluhallin tunnelmiin kuvagalleriassa

kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo

Hyvin suunniteltu piha on parhaimmillaan toimiva kokonaisuus asiakkaan tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Omalta tontilta löytyvät materiaalit kannattaa hyödyntää pihan rakentamisessa, luonnonmukaisuus on tämän hetken trendeistä merkittävin kertoo pihasuunnittelun ammattilainen Heidi Hannus.

Suunnittelu on ollut Heidi Hannuksen intohimona jo lapsesta saakka. Kaluste- ja sisustussuunnittelun kautta hän innostui pihasuunnittelusta, joka oli vielä vajaa kolmekymmentä vuotta sitten Pohjois-Suomessa lähes tuntematon ala. Hannuksen yritys Villa Garden on toiminut Oulaisissa vuodesta 2002. Pitkän uran aikana hän on ehtinyt suunnitella yli tuhat erilaista pihaa.

Hannus on lähtöisin yrittäjäperheestä, ja hän on itse saanut yrittäjyyteen liittyvät merkittävimmät palkinnot: Heidi on Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Yksinyrittäjä 2019, Valtakunnallinen Vuoden Yksinyrittäjä 2020 ja Oulaisten Vuoden Yksinyrittäjä 2021. Hannus on saanut palkintoja ja tunnustusta myös kansainvälisissä kilpailuissa.

Rakentajat ovat viime vuosien aikana tottuneet käyttämään pihasuunnittelijoiden palveluita jo heti rakennusprojektien alusta lähtien. Kokonaiskustannuksissa voi säästää merkittävästi, kun esimerkiksi maanrakennustyöt tehdään kerralla tuleva piha huomioiden. Piha on merkittävä osa kotia, koska se on selkeästi viihtyvyyttä lisäävä kodin jatke. Nykyrakentamisessa käytetään isoja ikkunapintoja, joten parhaimmillaan piha sointuu sisätiloihin ja jatkuu ikkunoiden kautta saumattomana kokonaisuutena.

Pihan hoitaminen on parasta mielen hoitamista

Asiakas voi tarpeen mukaan teettää pihasuunnittelijalla monentasoisia suunnitelmia – osasuunnitelman, kasvisuunnitelman tai täydellisen pihasuunnitelman valaistuksineen ja taideteoksineen. Tavoitteena on viihtyisä ja ennen kaikkea toimiva, omiin tarpeisiin ja toiveisiin sopiva piha. Piha voi olla helppohoitoinen tai kuopsutusta vaativa, asiakkaat ovat tämän suhteen jakautuneet kahteen leiriin. Viime vuosina helposti ylläpidettävien pihojen osuus suunnitelluista pihoista on selvästi vähentynyt.

”Puutarhanhoito on terapeuttista, kun siinä näkee konkreettisesti oman kädenjäljen ja kasvien kasvun. Pihoihin rakennetaan paljon myös paikkoja rauhoittumiselle ja meditaatiolle”, kertoo Hannus. Pihasuunnittelija tuntee myös rakennusalan lait ja määräykset, joten hän osaa neuvoa paljun tai nuotiopaikan sijoituspaikkoihin liittyvät vaatimukset.

Pihatrendeissä korostuu luonnonmukaisuus

Tämän hetken trendeinä piha- ja vihersuunnittelussa nähdään kestävä kehitys, luonnonmukaisuus, sadepuutarhat, viherseinät ja -katot sekä hiilijalanjäljen pienentäminen. Tähän voi vaikuttaa ekologisilla materiaalivalinnoilla ja hyödyntämällä paikallisia tuotteita ja palveluntarjoajia. Pihoilla suositaan erilaisia luonnonmateriaaleja. Omalta tontilta louhittuja kiviä kannattaa hyödyntää pihalla sen sijaan, että ne kuljetettaisiin pois.

Hyötypuutarhoissa kasvatetaan puhdasta satoa omaan käyttöön. Korona-aika on muuttanut suomalaisten käyttäytymistä, pihoihin panostetaan nyt aivan toisella lailla kuin ennen. Pihoille rakennetaan ulko-olohuoneita, kesäkeittiöitä, uima altaita ja kuntoilupaikkoja. Sama näkyy myös kotien sisustuksessa, kodeista tehdään jopa hotellimaisia ja tasokkaan viihtyisiä. Pihataide tekee koko ajan tuloaan Suomeen.

Tilaa pörriäisille ja eläimille

Pitkäikäistä pihaa haluaville Hannus suosittelee luonnon tuomista osaksi pihaa. Ekosysteemi toimii omana kokonaisuutenaan, kun siellä pörräävät pölyttäjät ja pienet eläimet, kuten siilit ja sammakot. ”Lintujen juoma- ja kylpypaikat ovat taas kasvattaneet suosiotaan pihoissa”, kertoo Hannus. Kierrätysmateriaalien käyttö on järkevää, ja niitä hyödyntämällä voidaan rakentaa myös korkeatasoisia pihoja. Tämän hetken trendit tulevat jatkumaan pitkään, muuttuvat trendit näkyvät lähinnä yksivuotisten kasvien väreissä ja muodoissa sekä tekstiileissä.

Pihavalaistuksen puolella led-valot ovat tulleet jäädäkseen. Valaistuksessa suositaan nykyään
epäsuoraa valaistusta, joka vähentää valosaasteen määrää. Hannus suosittelee valaisemaan pihalta mielenkiintoisia kohteita kuten kasveja sekä kulkureittejä – rakennuksen seinien valaiseminen on useimmiten turhaa.

Pihasuunnittelijoiden palveluita käyttävät tänä päivänä kaikenlaiset asiakkaat. Mitä pienempi piha, sitä enemmän suunnittelua ja integrointia se vaatii toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tänä päivänä erillisiä suunnitelmia tehdään myös parvekkeille.

Heidi Hannus mukana Oulun Rakentaja -tapahtumassa

Rakentaja 2022 -messuilla Heidi Hannus avaa, kuinka tämän hetken trendejä voi hyödyntää omassa pihassa ja puutarhassa. Tervetuloa kuuntelemaan Heidiä ohjelmalavalle lauantaina klo 13 ja 16.15 sekä sunnuntaina klo 12
ja 14.30.

Messuvieraat pääsevät myös keskustelemaan Heidin kanssa pihasuunnittelun neuvontapisteellä osastonumerolla 101. Pisteellä palkittu pihasuunnittelija opastaa kävijöitä heidän omissa pihasuunnitteluprojekteissaan.

Minustako asuntosijoittaja? Asuntosijoittaminen on ilmiönä nousussa, eikä ihme: asuntoihin sijoittaminen on konkreettinen sijoittamisen muoto, joka kenen tahansa meistä on helppo ymmärtää. Ihmiset tarvitsevat koteja.

Oululainen Kati Valjus remontoi harrastuksenaan 50-luvun pikkukoteja sijoituskäyttöön. Hän listasi parhaimmat vinkkinsä asuntosijoittamisen aloittamiseen.

Askel 1 – Miten löydän sopivan kohteen?

Mieti ensin, millainen asuntosijoittaja olet. Haluatko remonttihuolettoman kohteen vai oletko valmis parantamaan asunnon tasoa pienellä remontilla joko itse tehden tai teettämällä remontin? Oletko jo miettinyt asunnon sijaintia? Onko kyseessä sellainen alue, jonka tunnet? Ala seurata kyseisen alueen myytäviä asuntoja oppimismielessä, tutustu taloyhtiöihin ja käy vaikka iltakävelyllä alueella. Juttele aiheesta ääneen, saatat saada arvokasta tietoa.

Askel 2 – Mistä rahoitus?

Asuntosijoittaminen on arvopaperisijoittamiseen verrattuna siitä kiitollinen sijoittamisen laji, että siinä aloittelijakin voi lähteä liikkeelle lainarahalla. Pankki vaatii käsirahan tai vakuuden. Laina kannattaa neuvotella valmiiksi, ennen kuin ryntää näytöille, sillä hyville kohteille on yleensä ostajia. Laske maksukykysi huolellisesti ja huolehdi, että sinulla on myös riittävä käteispuskuri yllättävien menojen, kuten rikkoutuneiden kodinkoneiden tai tyhjien kuukausien, varalle.

Askel 3 – Mistä tunnistaa hyvän taloyhtiön?

Taloyhtiön papereihin, eli yhtiöjärjestykseen, tilinpäätökseen ja kunnossapitotarveselvitykseen on hyvä perehtyä huolella. Minkä kokoinen yhtiö on kyseessä? Näyttääkö yhtiö lukujen perusteella vakavaraiselta? Onko vanhempaan yhtiöön tehty isoimmat remontit, kuten putket, sähköt, katto, hissit jne.? Jos ei, mitä on vielä tulossa? Yleensä vanhempaa kohdetta ostettaessa on hyväksyttävä, että kunnostettavaa on vielä edessäpäinkin. 

Tutustuessasi yhtiöön älä aliarvioi myöskään tunneasioita: miltä ympäristö vaikuttaa, onko piha siisti? Pyydä nähdä myös yleiset tilat ja jos mahdollista, jututa vaikka naapuria. Lue ilmoitustaulu.

Askel 4 – Mistä löydän hyvän vuokralaisen?

Hyvään asuntoon löytyy hyvä vuokralainen. Yleinen mielikuva vuokralaisesta on opiskelija, mutta vuokralla asuvat aivan kaikenlaiset ihmiset: yksinasujat, pariskunnat ja perheet. Siksi kannattaa katsoa asuntoa kriittisesti esimerkiksi aikuisen, työssäkäyvän vuokralaiskandidaatin silmin: vastaako se pinnoiltaan ja varustukseltaan nykypäivän asumistasoa? Vuokralaisvalinta kannattaa tehdä huolella ja hätiköimättä.

Askel 5 – Miltä asuntosijoittamisen tulevaisuus näyttää?

Maailmalla myllertää, mutta asuntosijoittajan mobiilipankissa heilahtelut eivät näy samalla tavalla kuin vaikkapa osakesijoittajalla. Asuntoja tarvitaan aina, sillä ihmiset tarvitsevat koteja. Tulevaisuuteen katsova asuntosijoittaja miettii, millä alueella tulevaisuudessakin tarvitaan vuokra-asuntoja. Kristallipalloa ei ole kenelläkään, mutta kaupunkien kehitystä ja väestöennusteita seuraava on askeleen edellä muita.


Kati Valjus on mukana Oulun Rakentaja -tapahtumassa! Hänen luennossaan käsitellään sijoitusasunnon arvon nostamista remontin avulla – mitä voi tehdä itse? mitä remontti maksaa? mitä hyötyä arvonnoususta on? Tervetuloa kuuntelemaan Katin luentoja ohjelmalavalle.

Tutustu messutapahtuman omaan verkkosivuun: