Suomalaisten messu- ja tapahtumajärjestäjien nykyiset turvatoimet puoltavat tapahtumien avaamista ja ovat mitoitukseltaan täysin riittävät koronariskien torjumiseen, arvioi kansainvälinen sertifiointiyritys SAFE Asset Group tuoreessa vertailututkimuksessa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset messujärjestäjät täyttävät kaikki liiketoiminnan avaamisessa vaadittavat kansainväliset standardit ja paikallisen lainsäädännön vaatimukset.
Kauppakeskukset ovat hoitaneet turvallisuusasiat hyvin. Messujen lisävahvuus on tuotantotapa, joka mahdollistaa laadukkaan kävijähallinnan ja poikkeuksellisen kattavat käytännön toimet koronariskien torjunnassa.
Tämä kävi ilmi vertailututkimuksessa, jossa yli 450 kaupallisen tilan turvallisuusauditoinnin COVID-19-riskien osalta tehnyt SAFE Asset Group kartoitti kauppakeskusten koronaturvallisuuskäytäntöjä messujen vastaaviin käytäntöihin.
Messuilla toimintaympäristö on täysin messujärjestäjän operatiivisen valvonnan käsissä ja järjestelyt räätälöity varta vasten tapahtuman vaatimuksia vastaaviksi. Pitkä, useimmiten kuukausia kestävä suunnittelujänne mahdollistaa kattavan riskienhallinnan ja perusteellisen kulkureittien, turvavälien, henkilöresurssien ja opastusten suunnittelun.
Messukeskuksilla on lisäksi seuraavat edut:
”Suomalaisilla messu- ja tapahtumajärjestäjillä on koronariskien hallintaan selkeät, tarkoin määritellyt menettelytavat ja turvallisuusohjeistus. Olemme valmistautuneet tapahtumien turvalliseen avaamiseen perusteellisesti. SAFE Asset Groupin tutkimus todentaa tämän ja antaa meille vahvan selkänojan tapahtumien avaamiseen”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.
”Messut on aivan omanlaisensa tapahtumatyyppi, jolla on suuri vaikutus elinkeinoelämälle ja talouden elpymiselle. Toivomme, että päättäjät tekevät pitkäjänteisiä ratkaisuja, joiden avulla saadaan maamme messutoiminta nopeasti käynnistettyä ja myös pidettyä käynnissä”, Pekkanen sanoo.
Vertailu toteutettiin samoin kriteerein, joiden perusteella SAFE Asset Group myöntää COVID-19-sertifikaattinsa. Perusteellinen arvio kattoi ohjeistukset, johtamisen ja viestinnän, tilojen ja varusteiden turvavälimerkinnät ja hygienian, tavarantoimittajien, näytteilleasettajien ja henkilökunnan turvallisuusosaamisen ja toimenpiteet, viranomaisohjeistusten noudattamisen sekä muut koronaviruksen torjuntaan liittyvät olennaiset toimenpiteet.
Faktat:
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766
Messuala on valmistautunut huolellisesti uudelleen avautumiseen ja hionut tarkkaan mietittyjä turvallisuustoimia vielä entisestään. Tilavissa, hygieniatasoltaan korkeatasoisissa ja hyvin ilmastoiduissa messukeskuksissa käyminen on vähintään yhtä turvallista kuin kauppakeskuksissa vierailu. Suomalaiset ovat innokasta messukansaa ja Kantarin toukokuussa tekemän tutkimuksen mukaan 75 % aiemmin messuilla käyneistä suomalaisista olisi jo valmiina lähtemään messuille.
Pääosin laajalla ulkoalueella järjestettävät Asuntomessut avaavat Suomen messukauden heinäkuussa ja Uiva venenäyttely esittelee veneuutuudet yleisölle elokuussa. Euroopan maista mm. Espanja on jo aloittanut messutoimintansa uudelleen ja Saksa availee juuri messukeskustensa ovia.
”Suomessa pandemiatilanne on Euroopan parhaita ja rokotekattavuus lisääntyy koko ajan. Messujärjestäjät Suomessa tuntevat vastuunsa ja ovat tehneet järjestelyjä terveysturvallisuuden takaamiseksi. Tahtotilamme on tarjota niin näytteilleasettajille kun kävijöille positiivinen ja turvallinen kohtaaminen. ” sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.
Messujen järjestämispaikat on rakennettu varta vasten suurien yleisötilaisuuksien pitämistä varten ja hygieniataso on jo valmiiksi korkea. Kävijöiden määrää pystytään säätelemään ja ihmisten opastaminen kulkusuuntien mukaan on sujuvaa. Helsingin Messukeskus sai ensimmäisenä pohjoismaisena tapahtumatalona COVID 19 -sertifikaatin tunnustuksena esimerkillisestä työstä koronaturvallisuuden hyväksi.
Messut on kokoansa merkittävämpi toimiala ja tuo runsaasti tuloja ja työllisyyttä järjestämispaikkakunnilleen. Messuvieraat ja näytteilleasettajat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Taloustutkimuksen huhtikuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomen messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta. Globaalisti messualan vuosittainen tulovaikutus on 299 miljardia. Maailman messuilla tehdään kauppa vuosittain 493 miljardilla eurolla. Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766 ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, reija.kononen@messutsuomessa.fi, puh. 050 560 4614
Tapahtumatoimiala on ollut pahasti kriisiytynyt, mutta valonpilkahduksia on jo näkyvissä etenevän rokotustilanteen sekä Suomen hallituksen exit-strategian suunnalta. Syksyn tapahtumien suunnittelu on kovassa vauhdissa ja usko toimialan avautumiseen sekä tapahtumien uuteen nousuun on suuri.
Pohjois-Suomen Messut tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tapahtumatoimialasta. Viime vuosi teki myös tähän poikkeuksen – tapahtumatoiminnan keskeytyessä jo sovittuja työharjoitteluja jouduttiin siirtämään.
Pitkään harjoittelupaikkaa tapahtumatoimialalta odottanut Julia Sadinmaa on kuitenkin vihdoin päässyt aloittamaan työharjoittelunsa messutiimissä. Julia opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta tradenomiksi ja suuntautuu myyntiin ja markkinointiin.
“Innostuin Pohjois-Suomen Messujen harjoittelumahdollisuudesta kuullessani, kuinka monipuolista ja luovaa työtä harjoittelussa olisi mahdollista tehdä. Harjoittelussa pääsen kokeilemaan kaikkia työn osa-alueita ja tuomaan käytäntöön laajasti koulussa oppimiani asioita. Minulle oli tärkeää päästä työharjoitteluun sellaiseen yritykseen, jossa saan ottaa vastuuta, ajatuksiani ja ideoitani todella kuunnellaan ja saan luoda niistä totta.”
Julia pääsee työharjoittelussaan mukaan tapahtumiin, jotka päättävät pitkän tapahtumatauon. Elokuussa tiedossa on Kotiseutumarkkinat sekä syyskuussa Elä & Nauti -tapahtuma sekä Rakentaja-tapahtuma Ouluhallissa.
Korona katkaisi messujen järjestämispaikkakunnilleen tuoman tulovirran. Taloustutkimuksen tuore selvitys osoittaa, että messutoiminnan pysähdys pandemiavuonna 2020 leikkasi 80 prosenttia messujen ympäristölleen tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta edellisvuoteen on liki puoli miljardia.
Pandemian vaikutus suomalaiseen messu- ja tapahtuma-alaan on ollut musertava. Korona keskeytti suomalaisen messutoiminnan 12.3.2020 ja toiminta on edelleen pysähdyksissä. Seisahdus koettelee myös järjestämispaikkakuntien taloutta, sillä messuilla on kokoaan suurempi vaikutus alueensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen.
Taloustutkimuksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen 553 miljoonan tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta.
Pandemiavuonna vastaavat luvut olivat enää 106 miljoonaa euroa ja 1440 henkilötyövuotta. Tuloinjektio elinkeinoelämälle romahti 80 prosentilla vaikka vuoden ensimmäisellä kvartaalilla messujen pystyttiinkin vielä järjestämään normaalisti.
– Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Messutapahtumien laajat tulo- ja työllisyysvaikutukset huomioiden tilanne on vakava, ja koskettaa koko suomalaista elinkeinoelämää. Valitettavasti yhteiskunnan tuki on Suomessa ollut täysin riittämätöntä messujärjestäjien kaltaisille isoille ja voimakkaasti työllistäville tapahtuma-alan yrityksille, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko.
Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messut. Messuja on sekä ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita ovat mm. rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestetään useissa eri kaupungeissa. Messut ovat myös vahva myyntikanava. Tehty tutkimus ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämälle.
Messujen tulo- ja työllisyysvaikutukset vuosina 2019 ja 2020 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry: n toimeksiannosta. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on ammattimaisten messujärjestäjien yhteinen kattojärjestö Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuonna 2018.
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi ja tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy p. 050 374 7462, pasi.holm@taloustutkimus.fi
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi
Tutustu näytteilleasettajan muistilistaan, jotta saat täyden hyödyn irti messuosallistumisestasi!
Määritä tavoite messuosallistumiselle
Päätä, miksi messuille osallistutaan ja mitä osallistumisella halutaan saavuttaa. Parhaan tuloksen saamiseksi messuille kannattaa asettaa yksi päätavoite ja 1-3 sivutavoitetta. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi uutuuden lanseeraus, myynnin lisäys, liidien hankinta, suoran asiakaspalautteen saaminen tai brändin vahvistaminen.
Valitse oikeat messut
Kun määrittelet, ketä haluat tavoittaa, mitä haluat tulokseksi tapaamisista messuilla sekä missä ja milloin haluat osallistua messuille, osaat valita oikean kävijäprofiilin ja teeman messut toiminnallesi.
Suunnittele tavoitteidesi mukainen messuosasto
Messuosallistumisesi tavoitteet ohjaavat osaston suunnittelua. Osastoa varatessa tulee tietää osaston koko ja se, varaatko pelkän näyttelytilan vai myös osastorakenteet. Messujärjestäjä auttaa sinua sopivan osastoratkaisun valinnassa.
Määritä aikataulu ja budjetti
Pääsääntöisesti messuosaston varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta ehdit suunnitella messuosastosi sisällön ja tilata tai valmistaa tarpeeksi tuotteita myyntiin messuille. Lisäksi messuosallistumiseen liittyvät majoituskustannukset sekä muut järjestelyt onnistuvat edullisemmin, kun varaukset tehdään hyvissä ajoin. Messuosallistumisen budjetissa kannattaa huomioida messuosaston paikanvuokra, osaston suunnittelu ja rakentaminen, kuljetuskustannukset, vakuutukset, henkilöstökustannukset, markkinointi sekä mahdolliset ohjelmakulut.
Markkinoi ja viesti messuosallistumistasi
Messut kannattaa kytkeä kaikkeen ennen messuja ja messujen aikana tehtyyn markkinointiin. Messuosallistumisesta kannattaa kertoa siis vähintään verkkosivuillanne, some-tileillänne, uutiskirjeissänne, blogeissanne ja asiakaslehdissänne. Lisäksi kannattaa kutsua omia asiakkaitanne ja sidosryhmiänne vierailemaan osastollanne messuilla.
Kohtaa asiakkaat onnistuneesti messuilla
Messuilla pääsette kohtaamaan ihmisiä ja toteuttamaan osallistumisellenne määrittämiä tavoitteita. Kävijät tulevat messuille saadakseen tietoa messuilla esiteltävistä tuotteista ja palveluista. Kävijä kannattaa huomioida, sillä kävijä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Onnistunut kohtaaminen vastaa sekä näytteilleasettajan että kävijän messuosallistumisen tavoitteita.
Messujen jälkeen edessä on jälkityöt
Messujen jälkeen on ensisijaisen tärkeää ottaa yhteyttä asiakkaisiin, joita tapasitte messuilla. Liidit ovat heti messujen jälkeen kuumimmillaan! Kävijät muistavat, mitä heille on luvattu ja milloin se on luvattu toteuttaa. Pidä siis lupauksesi, jotta pystyt luomaan hyvän asiakaskokemuksen kävijälle. Lisäksi messujen jälkeen on aika katsoa, toteutuivatko asetetut tavoitteet sekä kirjata ylös onnistumiset ja opit seuraavaa messuosallistumista varten.
Näytteilleasettajien muistilista messuille on koottu Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry laatiman verkkokurssin pohjalta. Kurssi opastaa näytteilleasettajia messumedian mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Hyödynnä myös kurssin tietoutta messuosallistumisessasi, pääset osallistumaan kurssille maksutta!
Pohjois-Suomen Messut ry on päättänyt siirtää Pohjois-Suomen merkittävimmät rakentamisen ja remontoinnin messutapahtumat Oulussa ja Rovaniemellä järjestettäväksi syksyllä. Rakentaja 2021 -tapahtumat oli tarkoitus järjestää huhtikuussa, mutta koronaviruksen haitatessa edelleen merkittävästi tapahtumatoimintaa, päätös siirtää tapahtumat koettiin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi niin näytteilleasettajien kuin kävijöiden kannalta.
Pohjois-Suomen Messut ry uskoo, että Rakentaja-tapahtumien järjestämisedellytykset ovat paremmat syksyllä, joten sekä Oulun että Rovaniemen tapahtumat päätettiin siirtää keväältä uuteen ajankohtaan:
Korona-aika on korostanut kodin ja vapaa-ajan asumisen merkitystä, joten vahva kiinnostus Rakentaja-tapahtumien teemoihin ja sisältöön jatkaa kasvuaan. Pohjois-Suomen Messut ry uskoo, että teemoina rakentaminen, remontointi ja sisustus ovat ajankohtaisia myös syksyllä ja kuluttajat löytävät syys-lokakuussa messuille.
Lähes vuoden kestänyt korona-aika on luonut merkittävän tarpeen kohtaamisille, joita Pohjois-Suomen Messut osaavat ammattimaisesti ja turvallisesti järjestää. Syksyn tapahtumat tullaan järjestämään ajankohtaisia turvallisuusohjeita noudattaen muun muassa hygieniasta sekä messuhallin kulkukäytävien tilavuudesta huolehtien.
Lisätietoja:
Anna Tiensyrjä
toimitusjohtaja
050 482 8599
anna.tiensyrja@pohjois-suomenmessut.fi
Pohjois-Suomen Messujen toimisto on muuttanut, uusi osoitteemme on Rantakatu 3. Toimistomme sijaitsee Autosaarta vastapäätä, saapuessasi vaaleanpunaisista porteista sisäpihalle, toimistomme sisäänkäynti on vasemmalla.
Tervetuloa vierailemaan uusissa tiloissamme!
Toivottaa,
Messutiimi
Pohjois-Suomen Messut ry
Rantakatu 3
90100 Oulu
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n jäsenyritykset ja heidän yhteistyökumppaninsa haluavat varmistaa mahdollisimman turvallisen osallistumisen messutapahtumiin niin näytteilleasettajille, messurakentajille kuin kävijöillekin. Ohjeistuksella pyritään minimoimaan myös kaikki messujärjestäjien henkilökuntaan, yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin kohdistuvat terveysriskit. Ohjeet perustuvat messualan kansainvälisen kattojärjestön UFI:n suosituksiin. Jokainen Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n jäsenyritys noudattaa ohjeistusta mahdollisimman kattavasti ja omiin tiloihinsa ja tapahtumiinsa soveltuvasti.
Tutustu turvallisuusohjeisiin videoilta!
Tilat, joissa messuja järjestetään, ovat jo lähtökohtaisesti suurikokoisia. Tästä syystä niiden hygieniataso on jo valmiiksi korkea.
Pandemia-aikana tapahtumien turvallisuutta lisätään seuraavin toimenpitein:
Käsien desinfiointiainepisteitä sijoitetaan mm. sisäänkäynteihin ja messuhalliin. Lisäksi kaikissa wc-tiloissa on saatavilla käsien desinfiointiainetta.
Tarvittaessa messuilta on saatavissa kasvosuojia. Kasvosuojien käytössä noudatetaan viranomaisten suosituksia.
Tiloissa, joissa messuja järjestetään on runsaasti wc-tiloja. Tiloja siivotaan ja desinfioidaan useasti päivän aikana (wc-istuimet, pesualtaan, hanat). Varmistetaan, että tiloissa on koko ajan käytössä käsien desinfiointiainetta ja saippuaa. WC:n jonotusalueille merkitään selkeästi turvavälit.
Tapahtumien messuravintoloissa noudatetaan tarkoin viranomaisten ravintola- ja kahvilatoiminnalle antamia suosituksia. Tiloissa huolehditaan turvaväleistä ja vältetään buffetruokailua. Suositaan yksittäispakattuja annoksia.
Sisääntulotiloissa muistutetaan, että messuille voi tulla vain täysin oireettomana. Yleiset tilat merkitään selkein turvavälitarroin, käsienpesuohjeistuksin, yskimis- ja aivastamisetiketistä ja kättelyn välttämisestä muistuttaen. Tämä tehdään kaksikielisin opastetauluin sekä videoiden avulla. Turvallisen messukäynnin opastusta on paitsi messutiloissa myös messujärjestäjien nettisivuilla ja somekanavissa, joten kävijät voivat tutustua niihin jo ennakkoon. Messutiloissa on riittävästi henkilökuntaa kävijöitä opastamassa.
Asiakkaita ohjataan sähköiseen asiointiin. Yleisön messuliput voi ostaa ennakkoon netistä.
Messujärjestäjät säätelevät kerralla sisällä olevien ihmisten määrää viranomaisten määräysten mukaisesti. Kävijöiden sisäänpääsyä voidaan porrastaa ja vierailuaikaa rajoittaa tarvittaessa.
Kävijöiden jakautuminen ja turvavälien noudattaminen varmistetaan tiloissa kiertävän messuhenkilökunnan avulla.
Mahdollisissa jonotuspaikoissa kuten sisäänkäynneillä, naulakoilla ja ravintolassa on selkeät turvavälimerkinnät sekä normaalia enemmän turvallisuushenkilökuntaa.
Kävijöiden liikkumista ohjataan opastetuin kulkusuunnin.
Messuilla on ensiapupiste, jonka henkilökunta tietää miten toimia, jos joku tapahtumassa epäilee saaneensa koronatartunnan.
Näyttelyosastot tulee suunnitella niin, että osastohenkilökunta ja asiakkaat voivat säilyttää riittävän etäisyyden.
Näytteilleasettajien tulee tarjota käsien desinfiointimahdollisuus osastohenkilökunnalleen ja kävijöille. Näyttelyesineet, joihin kosketaan on puhdistettava useasti päivän aikana. Osastotarjoilujen suhteen on noudatettava tarkoin hygieniasäännöksiä.
Sitoutamme ja koulutamme henkilökuntamme ja yhteistyökumppanit tehostettuihin pandemiaa ehkäiseviin toimenpiteisiin. Viestimme turvaohjeistuksesta tehostetusti ja monikanavaisesti kaikille sidosryhmille.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi
Suomalaiset messujärjestäjät ovat valmiina avaamaan ovensa heti, kun messujen järjestäminen taas sallitaan. Hallituksen linjauksen mukaisesti messutoiminnan uudelleenkäynnistymisestä saadaan lisätietoja keskiviikkona. Messuala valmistautuu käynnistymiseen julkistamalla piakkoin koko alan kattavan omavalvontaohjeistuksen. Osana turvallisuusohjelman laatimista ala tutki kävijöiden ja näytteilleasettajien toiveita ja selvitti heidän suhtautumistaan messuosallistumiseen tällä hetkellä. Peräti 74 % vastanneista kävijöistä olisi jo valmiita osallistumaan heitä kiinnostavaan messutapahtumaan.
Yhdistyksen tekemän kyselyn mukaan kävijöistä 15 % tulisi messuille heti kun ne avautuvat ja 59 % suuntaisi messukeskukseen, kun siellä olisi heitä kiinnostava tapahtuma. Vajaa viidesosa vastaajista ilmoitti vierailevansa messuilla vasta myöhemmin. Kävijöiden tunteita kartoitettaessa paluu messuille herätti yli puolessa vastaajista kiinnostusta, neljä kymmenestä vastaajasta ilmoitti odottavansa messuille pääsyä ja vain 4% vastaajista ilmoitti ajatuksen messuille menosta pelottavan heitä. Kysely lähetettiin suomalaisten messujärjestäjien asiakkaille, ja siihen vastasi 8912 messukävijää eri puolilta Suomea.
”Asiakkaiden ja henkilökunnan terveys ja turvallisuus ovat meille ensiarvoisen tärkeitä ja siksi olemme laatimassa ammattimaisille suomalaisille messujärjestäjille kattavia omavalvontaohjeita, joiden tavoitteena on minimoida kaikki näytteilleasettajiin, kävijöihin, henkilökuntaan, yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin kohdistuvat terveysriskit. Ohjeistus valmistuu messujärjestäjille kesäkuun aikana”, kertoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko. MeTa ry valmistautuu tarvittaessa myös täydentämään omavalvontaohjeistustaan aluehallintoviraston mahdollisten lisäohjeiden mukaan.
Tärkeimpänä turvallisuustekijänä kävijät pitivät sitä, että messuilla on mahdollisuus pestä ja desinfioida kädet. Oleellisena pidettiin myös väljiä kulkuväyliä, riittäviä turvavälejä ja korkeita, hyvin ilmastoituja tiloja sekä kävijämäärän rajoittamista. Asiakkaat arvostivat sitä, että liput ja rekisteröitymiset voidaan hoitaa ennakkoon netissä, kulkusuunnat reititetään ja kävijöiden sisäänkäynti tehdään porrastetusti. Kaivattiin myös omia vierailuaikoja riskiryhmille.
Suomalainen messuala pystyy hyvin vastaamaan asiakkaidensa toiveisiin. Messujen järjestämispaikat ovat suuria, korkeita ja hyvin ilmastoituja. Ne on rakennettu varta vasten suurien yleisötilaisuuksien pitämistä varten ja nyt tehostettava hygieniataso on jo lähtökohtaisesti korkea. Messujärjestäminen on Suomessa ammattimaista, osaavaa ja vastuullista. Messuilla käyminen on vähintään yhtä turvallista kuin moni jo nyt sallittu asia kuten kauppakeskuksissa käyminen.
Suomen messutoiminta on ollut pysähdyksissä 13.3. lähtien. Messujen merkitys elinkeinoelämälle on laajalti tunnistettu ja messutoimintaa käynnistellään jo eri puolilla maailmaa mm. Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Hollannissa, Kreikassa, Puolassa ja Kiinassa.
Messuilla lanseerataan uutuudet, tehdään kauppaa, solmitaan merkittäviä sopimuksia ja luodaan uusia, tärkeitä kontakteja.
Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.
Messuilla on suuri talousvaikutus ympäristölleen, varsinkin alueiden hotelli- ja ravintolatoiminnalle. Keväällä 2019 julkistettu tutkimus osoittaa, että messut tuovat järjestämispaikkakunnilleen vuosittain liki puolen miljardin tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus on yli 6 000 henkilötyövuotta.
Suomessa messuja on järjestetty ammattimaisesti 100 vuoden ajan.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Juha Rahko, puh. 0500 499964, juha.rahko@paviljonki.fi
Keskiviikkona 3.6. juhlitaan messumediaa. Kansainvälisenä messujen päivänä halutaan nostaa esiin messujen valtaisaa merkitystä elinkeinoelämälle. Messuilla lanseerataan uutuudet, tehdään kauppaa, solmitaan merkittäviä sopimuksia ja luodaan uusia, tärkeitä kontakteja. Messutoiminnan hallittu käynnistäminen auttaisi koronakriisistä kärsivän talouselämän elvyttämiseen.
Suomen messutoiminta on ollut pysähdyksissä 13.3. lähtien. Messujärjestäjät toivovat, että messukeskusten ovet voidaan avata taas elokuussa. Messujen merkitys elinkeinoelämälle on laajalti tunnistettu ja messutoimintaa käynnistellään jo eri puolilla maailmaa mm. Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Hollannissa, Puolassa ja Kiinassa.
Messujärjestäminen on Suomessa ammattimaista ja osaavaa. Järjestämispaikat on rakennettu suuria yleisötapahtumia varten ja hygieniataso on jo valmiiksi korkea.
”Messuilla tilat ovat suuret ja pystytään varmistamaan turvavälit. Messuilla käyminen on vähintään yhtä turvallista kuin moni jo nyt sallittu asia kuten esimerkiksi kauppakeskuksissa käyminen. Kävijämäärän rajoittaminen messuilla on helppoa. Monissa tapahtumissa kävijät myös rekisteröidään, joten jäljitettävyys on mahdollista ”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko.
Asiakkaiden ja henkilökunnan terveys ja turvallisuus on messujärjestäjille ensiarvoisen tärkeää. Suomessa ammattimaisia messujärjestäjiä edustava Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry työstää alan kansainvälisiin ohjeistuksiin perustuvaa turvallisuusohjelmaa, jotta messukeskusten ovet saataisiin avattua liike-elämän uudelleen rakentamista varten.
Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.
Messuilla on suuri talousvaikutus ympäristölleen, varsinkin alueiden hotelli- ja ravintolatoiminnalle. Keväällä 2019 julkistettu tutkimus osoittaa, että messut tuovat järjestämispaikkakunnilleen vuosittain liki puolen miljardin tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus on yli 6 000 henkilötyövuotta.
Suomessa messuja on järjestetty ammattimaisesti 100 vuoden ajan.
Kansainvälinen messujen päivä, Global Exhibition Day, järjestetään nyt viidettä kertaa. Teemapäivää koordinoi messualan kansainvälinen liitto UFI (The Global Association of the Exhibition Industry), jolla on 796 jäsenyritystä 88 maassa.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Juha Rahko, puh. 0500 499964, juha.rahko@paviljonki.fi ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, puh. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi